Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää

x

Arkisto: January, 2017

Metsä ja me-henki laihdutti porukan

Tänään blogivuorossa on Martti. Hän löysi metsästä painonhallinnan punaisen langan ja mahtavan yhdessä tekemisen meiningin.

Painoin lähes sata kiloa. Vaimo sanoi, ettei mennyt naimisiin viimeisen kahdenkymmenen kilon kanssa. Kaksi vuotta sitten hän huomasi lehti-ilmoituksen miesten painonhallintaryhmästä, jossa luvattiin luonnossa liikkumista.

Luonnossa olo houkutti, ja niin lähdin mukaan 16 miehen porukkaan.

013

Satanen meni viisitoistavuotiaana 12,1 sekunnissa. 1980-luvullakin paino pysyi vielä kurissa, kun ajelin pyörällä työmatkat. Sitten liikunta on jäänyt vähemmälle. Tai liikunhan minä, mutta autolla: Ajan invataksia ja linja-autoa ja kesäisin kaupunkijunaa, Kukko Pekkaa.

Porukassa liikkuessa hikoilu tuli siinä sivussa, kun patikoi, meloi tai lumikenkäili. Mahtavinta oli yhdessä tekemisen meininki.

Porukka oli niin samanhenkistä ja kaikilla oli sama tavoite. Vaikka kaikki eivät viihtyneet kuntosalilla, jokaisella oli halu pudottaa painoa. Putosihan se, joillakin jopa parikymmentä kiloa. Yhteensä ryhmä pudotti 60 kiloa.

021

Loimutettiin lohta ja paistettiin nuotiolla wokkia ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan. Ei siinä tullut makkaraa ikävä. Kurssilta jäi matkaan hyviä ohjeita, ja olemme lisänneet nyt vaimon kanssa kotona ruokavalioon kasviksia, kalaa ja broileria.

016

Joskus näen kaupungilla kurssikavereita, joista osalla on paino pysynyt vieläkin kurissa. Siitä tulee hyvä mieli. Itsekin pudotin muutaman kilon, eikä lisää ole tullut tilalle. Vielä kun saisi porukan kasaan.

Liikun eniten kesällä ja syksyisin, kun käyn risusavotassa tai marjastamassa. Hyötyliikunta on parasta liikuntaa: Siinä näkee kättensä työt ja saa metsää hoidettua tai terveellistä syötävää talteen.

Martti Karvonen on kuopiolainen autonkuljettaja.