Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää

x

Melat ojossa Oulangalla

Jukka Takalo kertoo retkestä, jolla yleisö seurasi laulajaa joelle.

Melat ojossa Oulangalla -live
Hurahdin melontaan muuta vuosi sitten. Kalojen perässä rannoilla haahuilu loppui, kun siirryin niiden kanssa samaan elementtiin. Nykyään hauet tervehtivät minua pyrstöllään, harrit vilauttelevat selkäeviään, enkä malta pysähtyä niitä pyydystämään. Tervehdin ohikulkiissani.

keula

Oulankajoella olen käynyt lapsesta saakka. Isäni on Kuusamon Paanajärven evakko ja retkemme suuntautuivat suvun vanhoille rantaniityille joen alajuoksulle, vain viiden kilometrin päähän Neuvostoliiton puolelle jääneistä isän synnyinmaista.

Saatoimme telttailla viikkokausia pitkillä hiekkarannoilla. Päivisin uin jääkylmässä kristallinkirkkaassa vedessä ja tein linnuille pesiä. Iltaisin kalastimme makkaran muotoisessa lammessa ja joen virtapaikoissa. Oulankajoen maisema jäi unohtumattomasti mieleen. Joskus talvisin saatoin sniffailla sääskimyrkkyä päästäkseni Oulangan tunnelmiin.
Oulankajoki AiriKallunkiMH DSCN7039
Muutama vuosi sitten päädyin laulavana lauluntekijänä keikalle Rukalle Zone-ravintolaan. Isäntä Jokke Kämäräinen ehdotti, että järjestäisimme melontareissun.  Rukapalvelu järjestäisi majoitukset, kuljetukset ja välineet. Minä isännöisin reissun esi-isieni vesille ja vetäisin illalla Zonessa vielä keikan. Suunnitelma pantiin toteen ja eka kerran onnistuttua toiselle ruskamelonnalle lähdettiin lauantaina 23.9.2017.  Porukkaa oli parisenkymmentä pitkin Suomea.

Aamupöppyrässä Rukalla saimme porukan kasaan, keräsimme varusteet ja hyppäsimme bussiin, joka vei Käylän kylän kautta Kitkajoen yli Oulangan kansallispuiston luontokeskukseen. Kävelimme Kiutakönkäälle, jonka kalliossa olevia koskisoturi Reino Rinteen muistomerkkiveistoksia ihailimme. Pariskunnat ottivat kuohuvan kosken äärellä lemmekkäitä yhteiskuvia.
ReinoRinneteksti


Luontokeskuksessa kuulimme mainion esitelmän alueen geologiasta. Kohta lähtisimme laskemaan hypnoottisesti mutkittelevaa, meanderoivaa jokea, joka oli kaivanut mutkia ja kuskannut hiekkaa jo 10 000 vuotta jääkauden lopusta lähiten.

Koski

Lähdimme vesille joen pohjoisrannalta Kiutakönkään alta, jonka kuohujen tasoituttua meillä edessä olisi 26 km myötävirtaan mutkitteleva matka rajanpintaan Jäkälämutkaan. Vettä oli joessa varsin paljon, joten vauhti pysyi hyvänä hiekka ja sorapohjoisessa virrassa, jossa ei enää Kiutakönkään alapuolella ole yhtään kiveä. Joki kapenee kilometrin välein mutkissa nivoiksi, joissa kiloiset harjukset odottavat auringonlaskun aikaa ja pintaperhoja.

Ruskamelonta-video
Rukapalvelun Henkka ehdotti, että rantautuisimme. Pienen niemen juurelta rinteen alta löytyi poron luuranko ja vaaleita karvatuppoja. Karhu oli kaatanut alkukesästä poron ja viihtynyt viikon notkelmassa ei-vegaanista ateriaansa nautiskellen.

haaska
Toisen tunnin melottuamme saavuimme Nurminiemeen ja rantauduimme aterioimaan itse. Vastarannalla on Karhunkierroksen tulipaikka, mutta näiltä kohdin vaellusreitti kääntyy Kitkanniemen sisäosiin kohti Kitkajokea. Joita kuita matka oli jo alakanut ramasemaan ja muut nauttivat musiikkiesityksestä keiton lämpenemistä odotellessa.

nukkuvalapsi

Ruoan ja nokipannukahvien jälkeen matka jatkui keiton pökerryttämin mielin. Mutka mutkan jälkeen matka eteni, kunnes lopulta tultiin lapsuuteni Karhunraapimamutkaan, jonka kohdalla joki oli oikaissut ja jättänyt pari kilometriä jokea makkaralammeksi niin että 2 kilometria pitkän lammen päät ovat 50 metrin päässä toisistaan ja ja parin kymmenen metrin päässä joesta. Tulvavedet pitävät joen yhteydessä lampeen ja siellä elää todella suuria haukia. Sain lammesta elämäni ensimmäisen hauen Paavo-lipalla. Pituus 59 cm. Yhtenä juhannuksena saimme lammesta sukulaismiesten kanssa 8 kilon hauen.


Karhunraapimamutkan hiekkasärkkä on vaihtanut paikkaa sitten teinivuosien. Särkkä josta sain nyt uhanalaiseksi luokitellut Oulankajoen taimenen on kadonnut. Tulvat ovat pukanneet sorat seuraavaan niemeen. Missähän kohtaa särkkä on ollut silloin kun isäni isä kuskasi turisteja ja taidemaalareita moottoriveneellä Paanajärveltä Oulankajokea ylös katsomaan Kiutaköngästä? Se oli joskus 1920-1930 -luvulla, ennen sotia.
Oulangan alajuoksu
Ilta alkaa hämärtyä. Olemme olleet joella reilut 6 tuntia, kun  saavutamme Jäkälämutkan. Joukko huokaisee helpotuksesta; emme ajautuneet Venäjälle. Itse meloisin sinne mielelläni. Paanajärvelle ei olisi viittä kilometriakaan.


Nostamme kajakit ja kanootit rannalle ja hyppäämme bussiin. Ensin saunotaan ja sitten tanssitaan Zonen pöydillä.

Bloggaaja Jukka Takalo on melova lauluntekijä.